Näin kerran mielessäni näyn lapsista pelaamassa monopolia. Se oli normaalia lautapeliä, jossa lapset olivat innolla mukana. Siinä oli vain yksi erikoisuus: leikkirahojen lisäksi mukana oli aitoja jalokiviä, joita lapset saattoivat jakaa toisilleen kuin lasikuulia. Kun sitten isä tuli sanomaan, että nukkuma-aika ja peli pitää lopettaa, niin nämä jalokivet sai pitää itsellään.

Jumala ei vaivautunut selittämään tätä näkyä: olemme kaikki pelaamassa innolla mammonan pelejä. Kun siirrymme pois, niin nämä kaikki jää tänne. Mutta rakkauden teot ovat niitä jalokiviä, jotka säilyvät raamatunkin mukaan seuraavaan elämäänkin.

Matt. 10:42. Ja joka antaa yhdellekin näistä vähäisistä maljallisen raikasta vettä vain siksi, että tämä on opetuslapsi - totisesti: hän ei jää palkkaansa vaille.